Elokuva
Joka kerta, kun uutisissa mainitaan öljy, on totuus paljon monimutkaisempi, kitkerämpi ja brutaalimpi, mitä haluaisimme tietää. Luonnonvarojen huventuessa tyhjiin öljy on valtaa, ja valta on korruptiota. Tässä kuolemaan asti käytävässä valtataistelussa kaikki joutuvat tahraamaan kätensä, ja voittaja on se, joka pystyy luomaan illuusion lainmukaisuudesta ja oikeudesta. Trafficin (2000) käsikirjoittaneen Stephen Gaghanin ohjaama ja niin ikään kirjoittama Syriana (2005) maalaa pelottavaa kokonaiskuvaa mustan kullan vuoksi käytävästä taistelusta, joka ylettyy aina Lähi-Idästä Washingtonin synkkiin toimistohuoneisiin, jossa tulevaisuus päätetään jo tänään. Syriana paljastaa öljyn todellisen hinnan.

Gaghanin monitasoinen ja monimutkainen elokuva on yksi 2000-luvun älykkäimmistä ja terävimmistä yhteiskuntapoliittisista elokuvista. Yksi elokuvan valttikorteista piilee siinä, että vakavasta ja tulenarasta aiheestaan huolimatta se onnistuu pysymään puolueettomana. Trafficin tapaan se sitoo monta erillistä tarinaa yhdeksi kokonaisuudeksi, jota myös öljyteollisuudeksi kutsutaan. Elokuva tarkastelee aihetta muun muassa CIA:n agenttien, energia-asiantuntijoiden, poliitikkojen, maailmanluokan liikemiesten, öljykenttien työntekijöiden ja niin kutsuttujen terroristien näkökulmasta. Eri osapuolien polut eivät juurikaan kohtaa, ainoastaan heidän tekojensa seuraukset.

Toisin kuin Trafficissa, eri osapuolet ja kuvatut kohtaukset yhdistävä punainen lanka on Syrianassa huomattavasti syvemmällä piilossa. Lähes irallisilta tuntuvat kohtaukset luovat autenttisen, miltei dokumentaarisen tunnelman, joka soljuu läpi koko elokuvan. Elokuva ei tarjoa mahtipontisia kohtauksia, ei alleviivattuja tunteita, ei nokkeluuksia tai muita perinteisen, hyvänkin Hollywood-elokuvan tunnusmerkkejä. Sitä vastoin se esittää aidon tuntuisia hetkiä elokuvan henkilöiden elämästä. Katsoja heitetään ilman taustatietoja tai selityksiä keskelle kohtauksia, joissa henkilöhahmot puhuvat omaa kieltään elävässä hetkessä. Tämän vuoksi elokuvan ”juonen” seuraaminen tuntuu paikoitellen hankalalta, mutta lainatakseni erästä Chicagolaista, harmaatukkaista kriitikkoa: koska kukaan elokuvan henkilöistä ei ymmärrä kokonaiskuvaa, miksi meidän pitäisi?

Elokuva on myös täynnä erinomaisia A-luokan näyttelijöitä. Harvoin näkee elokuvan, jossa jokainen näyttelijä onnistuu roolissaan veret seisauttavan vakuuttavasti. Isommissa rooleissa loistavat Matt Damon, pönäköitynyt George Clooney (joka nappasi roolistaan parhaan miessivuosan Oscarin), veteraaninäyttelijä Christopher Plummer, Jeffrey Wright, Alexander Sidding ja ikuinen nilkkiroolien tulkitsija Chris Cooper. Taso on kauttaaltaan kova, eikä kenelläkään ole tarvetta varastaa showta ylimääräisellä mesoamisella, vaan näyttelijätyö on hillittyä, ulkoisesti minimiin riisuttua, mutta yhtä kaikki läpitunkevan vakuuttavaa.

Myös elokuvan kuvallinen anti on erinomaista. Tilanteen hengessä laukkaavat häilyvät otokset sisältävät paikoitellen osuvaa symboliikkaa, joka usein jää hienovaraisesti kohtauksen rytmin jalkoihin. Keskittynyt katsoja palkitaan kuitenkin mainioilla visuaalisilla oivalluksilla. Elokuvan tapahtumia on ehkä hankala käsittää ja linkittää toisiinsa, mutta kokonaisuutena elokuva maalaa teemaltaan selkeän ja eheän kuvan öljyteollisuuden likaisista pikku salaisuuksista, ja sen sisällä toimivista ihmisistä. Toiset onnistuvat kiertämään järjestelmän taskut täynnä rahaa. Toiset murtuvat rattaiden väliin.

Tekniikka
Julkaisu on tekniseltä laadultaan mallikelpoinen. Anamorfinen 2.35:1 kuva on kauttaaltaan laadukasta katseltavaa. Värit toistuvat moitteetta ja kuva on miellyttävän terävä. Dolby Digital 5.1 –ääniraita on niin ikään hyvän työn tulosta. Suurimmaksi osaksi dialogista, hillitystä musiikista ja alati vellovasta taustahälystä koostuva äänimaailma toistuu mainiosti ja paikoitellen hyvinkin dynaamisesti.

Elokuvan musiikista vastaa ranskalaissäveltäjä Alexandre Desplat, joka sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa The Queen (2006) –elokuvan sävellystyöstä. 

Lisämateriaali
A Conversation with George Clooney (9:11) on pieni haastattelukooste, jossa George Clooney puhuu pitkälti hänen esittämästään CIA-agentista, ja haasteista, joita rooli sisälsi.

Make a Change, Make a Difference (11:20) koosteessa elokuvantekijän puhuvat elokuvan kautta valloillaan olevasta öljykriisistä ja sen vaikutuksista maailman tapahtumiin.

Lisäksi levyltä löytyy kolme poistettua kohtausta sekä elokuvan traileri.

Yhteenveto
Syriana kertoo maailmasta, jossa kukaan ei halua kuulla CIA:n hukkaamasta ohjuksesta, eikä kukaan todellakaan halua nähdä siitä raporttia pöydällään. Maailmasta, jossa öljy on korkein valuutta. Maailmasta, jossa ihmishenki on kokenut inflaation. Syriana on ajatuksia herättävä, älykäs ja tärkeä elokuva, jollaisia soisi piirtyvän valkokankaalle useamminkin.