Kardemumman kaupungissa kolme pohjimmiltaan kilttiä konnaa, Kasper, Jesper ja Joonatan, hiipivät öisin asukkaiden kiusaksi apajille ja ottavat sen, mitä tarvitsevat. Poliisimestari Paavalikin on voimaton rosvojen edessä, sillä heitä suojelee lemmikkileijona. Kun kolmikko päättää hankkia kotiinsa siivoojan, kaupungin kireimmän naisen, Sohvi-tädin, kaikki alkaa mennä kiihtyvällä vauhdilla pieleen.

Kukapa ei muistaisi Rosvolaulua, jossa "Hiljaa hiljaa hiivitään Kardemumman yössä", joka löytyy Thorbjørn Egnerin klassikkosadusta vuodelta 1955. Tältä pohjalta ilman riskejä on myös Rasmus A Sivertsen lähtenyt tekemään perinteistä stop motion-animaatiotaan Kolme iloista rosvoa, joka ei juurikaan poikkea tutusta tarinasta.

Tuttu laulu kuullaan toki myös nytkin, mutta muuten mennään kaikkialla sieltä, missä aita on matalin. Yhtään yllätystä ei tarinaan ole uskallettu tehdä ja paikoin aliarvioidaan kohdeyleisön vastaanottokykyäkin aivan liian helpoilla tempuilla. Hahmot ovat kuitenkin hauskasti karrikoituja ja kun pelotteluelementitkin pidetään viisaasti minimissä, perinteille kumartava koko perheen seikkailu passaa ihan pienimillekin katsojille. Tosin mitään huutonauruja eivät lukuisat laulut ja hassut törmäilyt ensi-illassa pikkuväen keskuudessa herättäneet.

Alkuperäisessä dubbauksessa Jesperille äänensä on antanut norjalaisten kansallisylpeys, viimeksi Jalmari Helanderin Sisussakin (2023) nähty Aksel Hennie, kun taas kotimaan käännöksessä luotetaan tuttuihin talentteihin. Panu Kangas on Kasper, Joonathan Kettunen Jesper ja Henri Piispanen Joonatan. Poliisimestarille äänensä antaa Paavo Kerosuo, kun taas Sohvina ärmentelee Katja Aakkula.

Pisteet tulevat normaalia digipiirrettyä vaativammasta tekniikasta, mutta liika sokerointi ja suuntavaistoton törmäily syvät tehoja. Plussaa siitä, että simppeliä satua sankariksi kasvamisesta ei ole liikaa vesitetty modernisoimalla.