Alkuperäinen nimi: 
22 Jump Street
Valmistusvuosi: 
2014
Valmistusmaa: 
Ikäsuositus: 
11
Kesto: 
112
22 Jump Street
Jussi U. Pellonpää, To, 21/08/2014 - 00:00

Elokuva
2 vuotta on kulunut siitä, kun Morton Schmidtin (Jonah Hill) ja Greg Jenkon (Channing Tatum) edellinen soluttautumistehtävä kouluun päättyi menestyksekkäästi. Nyt miehet yrittävät kovasti käytellä oppejaan normaalissa kyttäarjessa, mutta kun vaativa keikka menee kympillä kaseikkoon, uusi komennus paiskaa kaksikon jälleen salakytiksi opinahjoon, tällä kerralla tosin Mc Staten collegeen. Nyt pitäisi paljastaa uutta ja tappavaa WHYPHY-huumetta kauppaava Aave ja tämän diilerit kouluympäristöstä, mutta kun Schmidt kilahtaa taidepiireihin ja ihastuu yhteen oppilaaseen ja Jenkokin löytää vallan uuden suunnan elämälleen remuavasta veljeskunnasta ja koulun jalkapallojoukkueesta, mikään ei tietenkään mene kuten alunperin oli suunniteltu.

Phil Lordin ja Christopher Millerin ehtymättömän energisesti kimppaohjaama, vanhaan tv-sarjaan pohjannut 21 Jump Street (2011) teki siinä määrin hyvää tulosta lippuluukuilla, että jatko-osa oli välttämätöntä tuoda markkinoille. Ja mikäs siinä tuodessa, kun energia ja huumori ovat samojen tekijöiden toimesta yhä tallella. Jo ensimmäisessä sekoilussa tuotiin heti alusta alkaen selväksi, että tekijöiden taholta on ymmärretty olla ottamatta asiaa liian vakavasti, ja sama sisäpiirin kettuilu uudelleenlämmityksille ja jatko-osille on nytkin tohinan punaisena lankana. Pikkuisen se hurtein ote kärsii liiasta samankaltasiuudesta jopa elokuvan rakenteessa kuin 21:ssakin, mutta pääkaksikon naseva naljailu ja ajatuksella ajastettu komiikka pitävät reissun pirteänä.

Hillin ja Tatumin välinen kemia on kaiken a ja o, ja lopputekstien aikana nähtävät mahdolliset jatko-osat vievätkin Jenkon ja Schmidtin aina tanssijoita, lääkäreitä, lentäjiä ja astronauttejakin kouluttaviin oppilaitoksiin virkamerkki takataskussa. Ice Cube toistaa roolinsa pahasuisena ja lyhytpinnaisena kapteeni Dicksonina, samaten kuin kuvissa piipahatavat ykkösosan konnakaksikko Eric ja herra Walters, eli Dave Franco ja Rob Riggle. Amber Stevens on Schmidtin kanssa läheisempääkin tuttavuutta tekevä Maya ja Wyatt Russell ja Jimmy Tatro yliopiston futisjoukkueen kovapäitä, jotka saavat Jenkon miettimään jopa uran vaihtoa. Peter Stormare saa harvoin esittää kunnollista kansalaista, eikä näin pääse käymään tässäkään tapauksessa.

Yhteenveto
Rennon roisia läppää, osuvaa kommentaaria nykyajan ilmiöistä ja parhaimmillaan aivan hillittömästi yhteen svengaava pääpari.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016