Mystisestä labyrintistä selvittyään Thomas (Dylan O`Brien), Fry (Dexter Darden) Newt (Thomas Brodie-Sangster) ja kumppanit joutuivat käymään läpi vaativat aavikkokokeet, jotka päättyivät petokseen, kun Teresa (Kaya Scoledario) käänsi Aukoilaisille selkänsä ja liittyi valtaapitäviin vihollisiin, Nyt Thomasin ja eloonjääneiden ainoa mahdollisuus pelastaa itsensä ja samalla koko maailma tulevaisuus, on palata pahan tyyssijaan, Viimeiseen kaupunkiin, ja löytää lääke ihmiskuntaa riivaavaan tautiin, ennen kuin jokainen vielä terve tulee saamaan tartunnan.

Siinä missä ensimmäinen Labyrintti (2014) oli klaustrofobinen mysteeri ja toinen, Labyrintti- Aavikkokokeet (2015), kauhuelokuvia lähentynyt survivaali symbioosi, trilogian päättävä Labyrintti – tappava lääke, ottaa suunnakseen kaupunkisodan ja kansannousun. Konseptin muutos on kantanut tähän mennessä hedelmää, eikä trilogian päätösosakaan tuota sarjasta diganneille pettymystä. Isolla pensselillä maalataan apokalyptistä tunnelmaa eikä efekteissäkään ole valittamista. Oikeastaan ainoa miinus koko saagassa on ollut henkilöhahmojen yksiulotteisuus ja samaistumiskohteiden puute, joka tosin saattaa johtua pitkälti katsojan iästä.

Labyrintti -trilogia on ollut ohjaaja Ballille vuosien urakka, joka on vaatinut työtä ja uskoa tulevaisuuteen, sillä Hollywoodissa ainoastaan edellisen elokuvan menestys ratkaisee tekijän, tai leffasarjan, tulevaisuuden. FilmiFIN muuten haastatteli ohjaajaa kolme vuotta sitten, ja jo silloin efektien parissa Hollywoodin siirtynyt nuori herra intoili esikoisohjauksestaan, jolle jo odotteli kuumeisesti lupaa saada tehdä jatkoa. Voit lukea haastiksen täältä.

Kaikki nuoret päätähdet, Dylan O`Brien, Kaya Scodelario, Thomas Brodie-Sangster ovat uskollisesti pysyneet mukana, samaten kuin PAHAa edustaneet Aidan Gillen ja Patricia Clarkson. Hyviksiä tukemassa ovat yhä myös niin Barry Pepper kuin Giancarlo Espositokin. Uutena naamana, ihan kirjaimellisesti, porukkaan liittyy Walton Goggins kapinajohtaja Lawrencena ja tuodaanpa mukaan myös ensimmäisessä seikkailussa nähty Will Poulter.

Kaikin puolin pienempi saaga kuin esimerkiksi Nälkäpelit, mutta koostaan huolimatta silti paljon yleispätevämpi kuin moni muu samoista rahoista kisaava, teineille suunnattu dystopia.