Jackrussellinterrieri Maxin (äänenä Patton Oswalt) elämä on entisestäänkin mullistunut. Emäntä Katie (Ellie Kemper) on mennyt naimisiin ja nyt perheeseen on tullut myös ihmislapsi Lassi. Hermoheikon Maxin elämää ei auta edes löytökoirana taloon tullut Duke (Eric Stonestreet), joka alkaa tosissaan huolestua ystävänsä mielentilasta. Lomamatka maaseudulle muuttaa kuitenkin kaiken, sillä vaikka lande on täynnä pelottavia ilmestyksiä, sieltä löytyy myös vanha vahtikoira Rooster (Harrison Ford), joka opettaa Maxille millaista koiranelämä ilman pelkoa voi parhaimmillaan olla. Samaan aikaan kaupungissa Maxin sydämenvalittu, pomerianinkoira Gidget (Jenny Slate) aloittaa uskaliaan pelastusoperaation keskellä kissojen kapinaa, eikä supersankaruuteen lopullisesti hurahtanut kani, Lumipallo (Kevin Hart), ole tämäkään toimetonna venäläisten susien keskellä.

2016 valkokankaat valloitti Itse Ilkimys -leffoilla (2010, 2013 ja 2017) menestystä hankkineen Illumination-studioiden ja ohjaaja Chris Reanudin Lemmikkien salainen elämä, joka osui monellakin tapaa niin lemmikkien kuin niiden isäntäperheittenkin arkeen hillittömän hauskoin seurauksin. Menestys elokuvalle oli sitä luokkaa, että jatko-osan oli korkea aikakin saada ensi-iltansa.

Lemmikkien salainen elämä 2 jatkaa nimensä mukaisesti siitä, minne ensimäinen elokuva jäi. Maxin ja Duken urbaani arki muuttuu selviytymistaisteluksi ”villissä” luonnossa, kun taas loppujengi touhuaa omiaan suurkaupungin sykkeessä. Siinä missä ensimmäinen elokuva seurasi temaattisesti juoneltaan Toy Storyn kolmatta osaa (2010), on kakkosen rakenne vahvan episodimainen kolmen tarinalinjan seuratessa itsenäisiä tapahtumia. Varsinkin pakotetun oloinen finaali, jossa edesottamukset yhdistyvät, tuntuu siltä kuin kokopitkään leffaan olisi väkisin ympätty kolme toisistaan irrallista tv-sarjan jaksoa. Mutta kiitos hommaan pieteetillä suhtautuvien ääninäyttelijöiden, niin jenkkien kuin suomalaistenkin, leffa pelittää paikoin vaahtosuisellakin vauhdilla koko kestonsa ajan.

Originaali äänijengi on jälleen kasassa, Eric Stonestreetin (Duke) ja varsinkin Kevin Hartin (Lumipallo) irritellessa sielunsa kyllyydestä. Tosin nousukiitonsa MeToo-kampanjan ansiosta kompuroineen Louis C.K.:n on korvannut Maxin roolissa vähintään yhtä hyvä Patton Oswalt. Arvokkuutta ja sympatiaa vauhdikkaaseen ja hauskaan seikkailuun tuo veteraanikoira Roosterin roolissa arvokkaita ajatuksia jakeleva Harrison Ford, joka, ihme kyllä, tekee vasta nyt ensimmäisen ääniroolinsa.

Suomidubissakin on ilahduttavasti saatu sama kööri kasaan kuin onnistuneessa ykkösessäkin. Paavo Kerosuo jatkaa Maxina, Hanna Kaila on Gidget ja Hanna Pakarinen Daisy. Dukena kuullaan Stan Saanilaa, kun taas täysillä päästelevä Roope Salminen on Lumipallo. Rinna Paatso on kyyninen kissa Chloe ja Roosterina murahtelee Vesa Vierikko.

Ensimmäisen osan kekseliäisyyteen ei nyt päästä, mutta kokonaisuus kasvaa kuitenkin erilaisten osiensa summaksi, joka taatusti viihdyttää koko perhettä.